Yrityksen riskienhallinta

Yrittäjyys itsessään on iso riskinotto. Kun haluamme kasvaa, kehittyä ja saavuttaa unelmiamme yritystoiminnassa, otamme jatkuvasti lisää riskejä. Yritystoimintaan panostetaan paljon aikaa ja usein myös omaisuutta.

Kun yritys kasvaa, kasvavat myös riskit. Toimitila, työntekijät, laitteet, palvelut, tuotteet, mainonta – kaikki ovat isoja, tärkeitä investointeja, jotka sisältävät myös riskejä.

Riskejä on kuitenkin mahdollista hallita. Useat yrityksen ongelmatilanteet voidaan ehkäistä tai niiden aiheuttamia vahinkoja lieventää oikeanlaisella riskienhallinnalla. Riskien tunnistaminen, niiden läpikäynti, huolellinen analysointi sekä vakuutuksista huolehtiminen ovat ensimmäisiä askelia riskien kokonaisvaltaiseen hallintaan.

Mitä tarkoittaa yrityksen riskienhallinta?

Riskienhallinnan tarkoituksena on vähentää, ehkäistä ja valvoa yrityksissä tapahtuvia vahinkoja. Riskienhallintaan voidaan lukea kaikki toimet, joita tehdään riskien ja vahinkojen välttämiseksi. Lisäksi se on yksi tärkeimmistä johtamisen työkaluista. 

Riskienhallintaan kuuluu:

• Riskien tunnistaminen
• Ennakointi
• Todennäköisyyden arviointi
• Riskien, seuraamusten ja toimien seuranta, valvonta ja analysointi
• Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka pienentävät riskiä
• Mahdollisesta vahingosta oppiminen

Riskienhallinnan tavoitteena yrityksissä on yleisesti vahvistaa valmiuksia saavuttaa asetetut liiketoiminnalliset tavoitteet ja varmistaa toiminnan jatkuvuus riskeistä riippumatta.

On mahdotonta varautua kaikkeen, mutta hyvällä, strategisella suunnittelulla ja päätöksenteolla pystytään nostamaan yrityksen valmiutta sietää riskit tai vähintään minimoida niistä syntyvät kielteiset vaikutukset. Tämä taas osaltaan näkyy yrityksen sisällä henkilökunnan hyvinvointina ja työmotivaationa, sekä asiakkaiden luottamuksena yrityksen toimintaan. Riskienhallinta on siis kokonaisuudessaan osa strategista suunnittelua ja kestävän liiketoiminnan perustaa.

Mitä eri riskejä on ja miten ne jaotellaan? 

Riskienhallinta alkaa riskien tunnistamisesta. Riskiin, jota ei ole tunnistettu, on vaikeampi varautua. Riskit kannattaa tunnistaa riskilaji kerrallaan, jotta havaitaan kaikki mahdolliset riskit yrityksen eri osa-alueilta.

Riskien tunnistamisen alkuvaiheessa on hyvä kysyä itseltään, mitä kaikkea voi sattua. Kysymyksen pohtiminen antaa hyvän pohjan riskien tunnistamiseen.

Riskien tunnistamisessa on hyvä huomioida myös arkipäiväiset ja niin sanotut itsestään selvät asiat. Onnettomuuksiin johtavat tapahtumat eivät välttämättä ole yleisiä, mutta on hyvinkin tavallista, että vahinkoja sattuu. Riskien tunnistamisessa on hyvä hyödyntää yrityksen työntekijöiden ammattitaito ja kokemus, he tuntevat oman työnsä ja siihen liittyvät riskit parhaiten.

Riskit voidaan jakaa seuraaviin pääluokkiin:

1. Strategiset riskit – pitkällä aikavälillä vaikuttavat riskit
2. Taloudelliset riskit – taloudelliseen tilanteeseen suorasti vaikuttavat riskit
3. Toiminnalliset riskit – toimintaan suoraan vaikuttavat riskit, kuten ihmiset ja koneet
4. Vahinkoriskit – odottamattomat keskeytykset

Näiden lisäksi riskejä voidaan jaotella seuraaviin alaluokkiin, jotka auttavat tunnistamaan liiketoiminnan riskit paremmin:

Liikeriskit ovat osa jokaista yritystoimintaa. Liikeriskejä ovat kysynnän lasku, muutokset kilpailutilanteessa ja taloudellisen tilanteen muutokset. Rahoitusriskit lasketaan myös liikeriskeihin, ja näitä ovat esimerkiksi maksukyvyn menetys, luottotappiot sekä riski korkojen noususta.

Henkilöriskit voivat kohdistua joko yrittäjään itseensä tai palkattuun henkilökuntaan. Palkkaukseen kohdistuvat riskit liittyvät henkilövalintoihin, tärkeän työntekijän menettämiseen, ammattitaitoisen työvoiman löytämiseen, ammattitaidon vanhenemiseen sekä henkilö- ja työsuhderiitoihin.

Yksinyrittäjillä suurin riski on omasta sairastumisesta, tapaturmista ja uupumisesta. Nämä voivat pahimmillaan keskeyttää liiketoiminnan.

Omaisuusriskeissä vahingot ja rikkoutumiset kohdistuvat yrityksen omaisuuteen. Omaisuudeksi lasketaan yrityksen rakennukset ja koneet, ja vahinko voi sattua esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon seurauksena.

Vastuuriski tarkoittaa vastuita, jotka mahdollisesti aiheuttavat yritykselle korvausvelvollisuuden. Yrityksillä on usein vastuu sen myymistä tuotteista ja palveluista, mikä tarkoittaa yrityksen korvausvelvollisuutta tai poisvetoa tilanteessa, jossa sen myymä tuote tai palvelu aiheuttaa asiakkaalle haittaa. Tähän luokkaan luetaan myös yrityksen työntekijän aiheuttama haitta tai yrityksen aiheuttama ympäristövahinko.

Keskeytysriskit johtuvat toiminnan äkillisestä ja odottamattomasta keskeytyksestä. Näitä on esimerkiksi yrityksen avainhenkilön sairastuminen, yrityksen omaisuuteen kohdistuva vakava vahinko, tai tärkeälle yhteistyökumppanille (esimerkiksi tavarantoimittajalle) sattuva keskeytys.

Riippuvuusriski liittyy yrityksen toiminnan riippuvaisuuteen tiettyyn tahoon tai tahoihin. Näitä voi olla esimerkiksi tavarantoimittaja, tärkeä asiakas tai yhteistyökumppani.

Tietoriskeiksi voidaan lukea tiedon päätyminen vääriin käsiin sekä tietomurtojen ja haittaohjelmien aiheuttamat vahingot.

Yleisiä, lähes joka yritykseen vaikuttavia riskejä on edellä mainittujen lisäksi oikeusturvariskit, sopimusriskit ja rikosriskit. Eri aloilla riskit voivat olla hyvin erityyppisiä – se, mikä on riski yhdelle yritykselle, ei aina ole sitä toiselle.

Toisen riski voi olla toisen liiketoimintaa, esimerkiksi rekrytointiyritykset auttavat yrityksiä vähentämään henkilöstöriskejä tekemällä ammattimaista rekrytointia yrityksen puolesta. Siksi ei olekaan olemassa yleispätevää listaa, joka kertoisi yritystoiminnan riskit suoraan. On myös mahdollista, että eri tyyliset ihmiset kokevat riskit eri tavalla.

Yhden riskin toteutuminen ei yleensä johda yritystä vielä kriisiin. Yleisempää on, että yksi riski toteutuessaan aiheuttaa dominoefektin, jolloin kriisiin ainekset ovat käsillä. Riskin varhainen havaitseminen on avain onnistuneeseen riskinhallintaan ja mainitun dominoefektin pysäyttämiseen. Tästä syystä onkin tärkeää, että riskienhallintaan on tehty valmis suunnitelma.

Mikä on riskianalyysi? Riskianalyysin luominen yritykselle

Riskien tunnistamisen, kartoittamisen ja luetteloinnin jälkeen riskit tulee analysoida. Analyysi auttaa ymmärtämään riskien todennäköisyydet ja seuraamukset. Riskiä harvemmin pystytään poistamaan kokonaan, mutta vahinkoihin pystytään varautumaan ennalta.

Kun yrityksessä on tunnistettu riskit, on aika arvioida riskin suuruus. Riskin suuruus arvioidaan kahdella mittarilla:

1. Kuinka todennäköinen riski on 
2. Mikä on suurin mahdollinen rahassa mitattava vahinko, joka siitä syntyy

Riskin todennäköisyys voidaan yleensä mitata kääntäen verrannollisesti riskin vakavuuteen – mitä vakavampi riski, sen epätodennäköisempi se yleensä on. Pieniä vahinkoja sattuu huomattavasti useammin, mutta ne ovat hallittavampia ja helposti ennustettavissa.

Vakavien riskien mahdollisuus on yleensä pienempi, mutta ne puolestaan aiheuttavat yritykselle suuria menetyksiä ja niiden ennustaminen voi olla vaikeaa. Kannattaa luoda omalle yritykselle sopiva asteikko riskien arviointiin.

Analyysin avulla luodaan käytännön toimintasuunnitelma riskin varalle. Suunnitelma luodaan esimerkiksi tilanteeseen, jossa henkilökunnan tärkeä avainhenkilö sairastuu – kuka tulee tilalle, millä aikataululla, ja mitä muutoksia se tarkoittaa projektiin. Myös vakuutusten hankkiminen on tuttu keino varautua moniin riskeihin, kuten tulipaloihin, odottamattomiin rikkoutumisiin ja näistä johtuviin toiminnan keskeytymisiin.

On hyvä huomioida, että riskeihin tulee varautua ja parhaansa mukaan estää vakuutuksista huolimatta myös asianmukaisilla huoltotoimenpiteillä, säännöllisillä kehitystoimenpiteillä ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehtimalla.

Miksi riskienhallinta on tärkeää?

Yritys, joka tuntee riskinsä ja joka osaa hallita niitä, menestyy todennäköisesti paremmin kuin riskeihin varautumaton yritys. Kun riskit on tunnistettu, niihin on helpompi reagoida ja näin minimoida vaikutukset liiketoimintaan. Tämä vähentää myös yleistä stressiä ja epävarmuutta, joka usein liittyy yritystoiminnan pyörittämiseen.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä riskienhallinnassa on yllättävien vahinkojen ja kustannusten väheneminen, joka on suoraan yhteydessä tuotannon tehokkuuteen ja yrityksen tulokseen. Kun ylimääräiset häiriötilanteet vähenevät, jää aikaa ja resursseja yrityksen kestävän kasvun luomiseen. Tämä voi pidemmällä tähtäimellä näkyä yrityksen imagon paranemisessa, työnantajamielikuvassa ja asiakastyytyväisyydessä.

Työntekijän näkökulmasta hyvä riskienhallinta työpaikalla tarkoittaa varmempia työolosuhteita, parempaa työilmapiiriä sekä näiden seurauksena parempaa yleistä viihtyvyyttä työpaikalla. Turvallinen työympäristö, vastuunjako työpaikalla ja luottamus motivoi työntekijöitä pitämään huolta itsestään ja kehittämään omaa ammattitaitoaan.