Yhdistyksen perustaminen on helppoa – Suomessa toimii yli 100 000 yhdistystä

Suomea kutsutaan usein yhdistysten luvatuksi maaksi. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, joissa arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa jäsentä. Yhdistyksen jäsenyys tulee monelle tutuksi esimerkiksi urheilun, työn tai kulttuurin merkeissä.

Oman yhdistyksen perustaminen esimerkiksi harrastusryhmälle on helppoa. Tässä artikkelissa kerromme, mikä on yhdistys, miten yhdistystoiminta Suomessa toimii ja miten yhdistys perustetaan.

Mikä on yhdistys?

Yhdistys tarkoittaa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustamaa organisaatiota. Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin, ja yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki.

Yhdistyksen voi perustaa “aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten” (yhdistyslaki). Tämä määritelmä mahdollistaa paljon erilaista yhdistystoimintaa.

Jotkut yhdistykset keskittyvät tietyn asian ajamiseen, kuten ympäristönsuojeluun, ihmisoikeuksiin tai terveyden edistämiseen. Toiset tarjoavat jäsenilleen harrastusmahdollisuuksia ja toimivat esimerkiksi urheiluseuroina, kulttuuriyhdistyksinä tai kerhoina. Myös eri alojen etujärjestöt ja ammattiliitot ovat yhdistyksiä.

Yhdistysten toiminta on moninaista. Ne voivat järjestää esimerkiksi tapahtumia, kursseja, retkiä ja koulutuksia, tarjota tukea tai neuvontaa jäsenilleen tai tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.

Yhdistyksillä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Ne tarjoavat monille suomalaisille harrastus- ja urheilumahdollisuuksia, vapaa-ajanviettotapoja sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistykset voivat myös vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan. Ne täydentävät julkisen sektorin tarjoamia palveluita ja voivat täten täyttää aukkoja, joita viranomaiset eivät välttämättä pysty täysin kattamaan.

Yhdistysmuodot tutuiksi

Yhdistys voi olla rekisteröimätön tai rekisteröity yhdistys. Rekisteröidyn yhdistyksen tunnistaa sen nimeen liitetystä lyhenteestä rekisteröity yhdistys eli ry tai registrerad förening eli rf. Rekisteröity yhdistys on oikeustoimikelpoinen, ja sillä voi olla omaa varallisuutta ja kiinteää omaisuutta.

Tämän lisäksi on olemassa laissa tai asetuksissa erikseen säädettyjä yhdistyksiä. Näitä ovat esimerkiksi Suomen Punainen Risti, kauppakamarit, ylioppilaskunnat, osakunnat ja metsänhoitoyhdistykset. Puolueetkin ovat yhdistyksiä, mutta niitä säätelee lisäksi erillinen puoluelaki. Myös jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat yhdistysmuotoisina.

Vaikka joskus niin luullaan, yhdistys, järjestö ja liitto eivät ole lain silmissä eri asioita, vaan niillä kaikilla voidaan tarkoittaa yhdistystä. Puhekielessä viitataan usein termillä “liitto” suuriin yhdistyksiin kuten ammattiliittoihin, tai toisten yhdistysten tai yritysten muodostamiin liittoihin. 

Säätiö ja yhdistys sen sijaan ovat eri asioita. Säätiöiden toiminta määritellään säätiölaissa, ja säätiöiden tarkoitus on osoittaa pysyvästi varoja johonkin, useimmiten yleishyödylliseen tarkoitukseen. Säätiöt voivat esimerkiksi tukea kulttuuria, tiedettä tai urheilua, jakaa apurahoja tai tutkimusrahoja tai ylläpitää oppilaitoksia.

Miten yritys ja yhdistys eroavat toisistaan?

Yritys ja yhdistys saattavat kuulostaa termeinä samalta, mutta niillä on hyvin paljon eroa. Olennaisin ero yrityksen ja yhdistyksen välillä on niiden tarkoitus.

Yhdistykset saavat yhdistyslain mukaan harjoittaa vain sellaista toimintaa, josta on määrätty sen säännöissä, joka muutoin suoraan liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen, tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Yritys taas tarkoittaa toimintaa, joka tähtää kannattavan tuloksen tekemiseen.

Yhdistykset eivät siis tavoittele liikevoittoa tai taloudellisia hyötyjä perustajilleen. Yhdistykset voivat tarvittaessa hankkia y-tunnuksen, palkata työntekijöitä ja käydä kauppaa, mutta niiden elinkeino- ja ansiotoiminta on rajattu niiden säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamista varten. Tämä tarkoitus voi olla esimerkiksi urheiluseuratoiminta.

Miten yhdistys perustetaan?

Yhdistyksen perustaminen on helppoa. Yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme yli 15-vuotiasta henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava 18 vuotta täyttäneitä ja heidän on asuttava Suomessa.

Yhdistyksen puheenjohtajalla ei saa olla varoja ulosotossa ja hänen on oltava maineeltaan nuhteeton. Myös yhteisö, kuten rekisteröity yhdistys tai yritys voi toimia yhdistyksen perustajana.

Yhdistyksen perustaminen tapahtuu perustamiskokouksessa, jossa perustavat henkilöt liittyvät yhdistyksen jäseniksi ja valitsevat yhdistykselle hallituksen. Tässä kokouksessa laaditaan tai hyväksytään yhdistyksen säännöt ja allekirjoitetaan perustamiskirja. Perustamiskirja on vapaamuotoinen kirjallinen sopimus yhdistyksen perustamisesta.

Perustamiskokouksen jälkeen yhdistys voidaan rekisteröidä yritysrekisteriin. Yhdistysten rekisteröinnistä Suomessa huolehtii Patentti- ja rekisterihallitus, jolle myös yhdistysten rekisteröintihakemukset toimitetaan.

Yhdistyksen rekisteröinnin voi suorittaa helposti verkossa. Rekisteröinnin yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitetaan kopio yhdistyksen perustamiskirjasta, säännöistä sekä tiedot yhdistyksen puheenjohtajasta ja hallituksesta.

Miksi yhdistyksen rekisteröiminen kannattaa?

Yhdistyksen rekisteröiminen ei ole välttämätöntä, mutta se on useimmissa tapauksissa kannattavaa, jos tarkoituksena on pitkäkestoinen toiminta, johon tarvitaan esimerkiksi varainhankintaa.

Laki mahdollistaa rekisteröimättömien yhdistysten kerätä pienkeräysten muodossa varoja toimintaansa jopa 20 000 euron verran vuodessa. Yhdistyksen rekisteröiminen kuitenkin kannattaa, sillä rekisteröiminen mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden ja luo läpinäkyvyyttä yhdistyksen toimintaan.

Rekisteröitynä yhdistys on oikeustoimikelpoinen ja se voi käydä kauppaa, hankkia kiinteitä omistuksia, ottaa vastaan lahjoituksia, olla jäsenenä muissa yhdistyksissä tai osakkeenomistajana yrityksessä sekä hoitaa viranomaisasioita.

Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen jäsenillä on kuitenkin tilivelvollisuus yhdistykselle huolehtia yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sen sääntöjen ja lain mukaan. Hallitukselle myönnetään yhdistyksen toimikauden lopussa vastuuvapaus, jos taloudenhoito todetaan moitteettomaksi.

Miten hankkia varoja yhdistykselle?

Varainhankinta on keskeinen osa monien yhdistysten toimintaa. Useimmiten yhdistykset keräävät jäseniltään jäsenmaksuja, joilla katetaan osa toiminnan kuluista.

Muita varainkeruutapoja voivat olla esimerkiksi erilaiset tapahtumat, koulutukset tai myyjäiset, jäsenlehtien tai muiden julkaisujen myynti, talkootyön tekeminen, rahankeräysten järjestäminen, arpajaiset, sponsorisopimukset tai erilaisten varainhankintapalveluiden käyttäminen.

Jotta yhdistys voi tehdä varainhankintaa verottomasti, sen täytyy olla rekisteröity ja tuloverolain määritelmän mukaisesti yleishyödyllinen. Yleishyödyllisiä yhdistyksiä ovat sellaiset yhdistykset, jotka toimivat yhteiseksi hyväksi eikä niiden toiminta kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin. Käytännössä valtaosa yhdistyksistä täyttää nämä kriteerit.

Yhdistyksen kirjanpito

Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen. Yhdistysten kirjanpidosta säädetään yhdistyslaissa, kirjanpitolaissa sekä kirjanpitoasetuksessa.

Yhdistysten on pidettävä toiminnastaan kaksinkertaista kirjanpitoa. Kaksinkertaisessa kirjanpidossa seurataan sekä rahan lähdettä että sen käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi että seurataan mitä on ostettu, seurataan myös miten ostos on maksettu (esimerkiksi käteisellä). Kirjanpito on lisäksi laadittava suoriteperusteisesti.

Yhdistyksen tilikausi on 12 kuukautta ja yhdistyksen on laadittava tilinpäätös 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjanpitovelvollisen on merkittävä kirjanpitoonsa liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Kirjanpidon on perustuttava päivättyyn ja järjestelmällisesti numeroituun tai vastaavalla tavalla yksilöityihin tositteisiin, jotka todentavat liiketapahtuman.

Yhdistyksen arvonlisäverotus ja laskutus

Yleishyödylliseksi katsottava ja vähäinen yhdistystoiminta on vapautettu yhteisöjen tuloveron lisäksi myös arvonlisäverosta. Myös yleishyödyllisen yhteisön harjoittama vähäinen toiminta jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vähäisen toiminnan raja määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella, jos elinkeinotoiminnan liikevaihto on enintään 15 000 euroa, on toiminta vapautettu arvonlisäverosta.

Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain elinkeinotoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnastaan. Toisin sanoen tavaroiden ja palvelujen myynti on vapautettu arvonlisäverosta, jos toiminta ei ole tuloverotuksessa tarkoitettua elinkeinotoimintaa. Ajantasaiset tiedot yhdistyksen verovelvoitteista kannattaa tarkistaa verohallinnon verkkosivuilta.

Jos yhdistys täyttää yleishyödyllisen yhteisön määritelmän tai elinkeinotoiminta on vähäistä, ei se siis ole velvollinen maksamaan tuloveroa tai arvonlisäveroa lähettämistään laskuista. Laskutuksesta on kuitenkin pidettävä huolellisesti kirjaa yhdistyksen kirjanpidossa.

Yhdistyksen laskutuksen tekemiseen on useita tapoja. Jos toiminta on pienimuotoista, laskut voidaan laatia itse esimerkiksi Wordilla tai Excelillä. Kun laskutusta tehdään säännöllisesti, on helpompaa käyttää laskutusohjelmaa, jonka avulla voidaan laatia sähköpostitse, postitse tai verkkolaskuna lähetettävät laskut. Laskutusohjelma helpottaa myös rekisterinpitoa ja laskutuksen seuraamista.

Laskutusohjelmaa vailla?

Luo laskut minuutissa Zervantilla ja valitse asiakkaallesi sopiva toimitustapa: sähköposti, posti, verkkolasku.

Luo ilmainen tili